Karjalan kunnailla
From Youtube.com
Описание:
suomalainen kansansävelmä - finnish folk song
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
jo Karjalan koivikot tuuhettuu.
Käki kukkuu siellä ja kevät on,
vie sinne mun kaihoni pohjaton.
Mä tunnen vaaras' ja vuoristovyös'
ja kaskies' sauhut ja uinuvat yös'
ja synkkäin metsies' aarniopuut
ja siintävät salmes' ja vuonojen suut.
Siell' usein matkani määrätöin
läpi metsien kulki ja näreikköin,
Minä seisoin vaaroilla paljain päin,
missä Karjalan kauniin eessäin näin.
Tai läksin kyliin urhojen luo,
Miss' ylhillä vaaroilla asui nuo;
Näin miehet kunnon ja hilpeän työn
Ja näin, miss' sykkii Karjalan syän.
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
jo Karjalan koivikot tuuhettuu.
Käki kukkuu siellä ja kevät on,
vie sinne mun kaihoni pohjaton.
The hills of Karelia begin now to green
in the land that I long for, the fairest I've seen.
I can still hear in mem'ry the cockoos that sing
and my yearning to be there returns each spring.
How well I once knew all the woods, the hills,
and the blue hazy waters, the fiords, the rills.
I can sense the wood smoke that drifts to the skies,
the deep brooding silence beneath ancient trees.
Oh, there in the groves of the spruce I would roam
in the land that I love so, the land I call home.
On the hills of Karelia, bareheaded I'd stand
delighting to look at the beautiful land."